Toveri Kim Il Sung

Pohjois-Korean suuri johtaja vei kansakuntaansa kohti vapautta ja sosialismin imperialismista ja vääryydestä vapaata eloa. Hänen ajatuksensa siivittivät lukemattomien kansalaisten elämää, ja tulevat säilymään ohjenuorinamme ikuisesti.

Ohessa toveri Kimin suurimpia ajatuksia:

Maassamme on pantava alulle laajamittainen liike kaniininkasvatuksen aloittamiseksi. Jos kasvatamme kaniineja runsaasti, voimme valmistaa lapsillemme turkkeja, turkislakkeja ja kenkiä.

Järjestötoiminta on välttämätöntä talonpoikaistolle, jotta se voisi pysyä edistyksellisimmän luokan, työväenluokan rinnalla. Jokainen järjestö- toiminnan ulkopuolella oleva ihminen tulee väistämättä jäämään jälkeen.

Mikäli viisivuotissuunnitelman kausi oli se, jolloin sosialismin suuri puu juurtui syvälle ja jolloin sen runko kasvoi vahvaksi, niin seitsen- vuotissuunnitelmaa voimme kutsua ajanjaksoksi, jolloin tämä puu kasvaa, kukoistaa ja kantaa meheviä hedelmiä.

Kaikkein tärkein asia taiteessa ja kirjallisuudessa on kuvata todellisuuttamme elävästi - todellisuutta, jossa ihmeitä tehdään kaikkialla, jokainen muuttuu uudeksi, kommunistiseksi ihmiseksi ja suuri Chollima-edistys jatkuu.

Mitä elokuviin tulee, esimerkiksi "Kansan Opettaja" on hyvä tarina, ja sankarin loistava ura päättyy hänen antaumukselliseen osallistumiseensa sosialistiseen rakennustyöhön.

Nuoriso ei saa ajautua pasifismiin ja erityisesti on varottava revisionistisen suuntauksen lietsomaan sodan pelkoon vajoamista.

Mitä sitten konkreettisesti on vastustamamme länsimainen elämäntapa? Musiikissa sitä esimerkiksi edustaa "jazz", ja tanssissa mambo (alastontanssi).

Puolueen jäsenen velvollisuus, kuten puolueen säännöissäkin säädetään, on propagoida ja selvittää puolueen politiikkaa väsymättömästi kansanjoukoille.

Mitä iloa on elämästä, jos vain syö riisiä eikä osallistu puolueen kokouksiin eikä puolue-elämään?

Aseistaaksemme itsemme puolueen yhtenäisellä ideologialla on elintärkeää, että vastustamme tinkimättömästi aatteellista hoipertelua, dogmaattisuutta, revisionismia ja "vasemmistolaista" seikkailupolitiikkaa.

Miten voimme katsoa silmiin eteläkorealaisia tovereita, jos emme tuota vallankumouksellista kirjallisuutta ja taidetta rohkaistak- semme etelän vallankumouksellisia, vaikka meillä on oivallisia paperitehtaita, hienoja kustantamoja ja satojentuhansien laajuinen kirjailijoiden ja taiteilijoiden joukko?

Monet ihmiset saivat surmansa Isänmaan vapautussodassa väliaikaisen perääntymisvaiheen aikana vain siksi, että heidän luokkatietoisuutensa oli herpaantunut ja he olivat joutuneet hoipertelun pauloihin.

Kaikkien nuorten on oltava tietoisia imperialismin, erityisesti amerikkalaisen imperialismin ja japanilaisen militarismin hyökkäävästä luonteesta sekä maanomistajien sekä kapitalistien riistoluonteesta.

Mitä hyötyä on teknologiasta, jos se erotetaan puolueen johtajuuden ulkopuolelle?

Kuitenkin, muutamat ihmiset, jotka pelkäävät atomipommeja, vapisevat jenkkien pelossaan. He ovat joko mielenterveydellisesti häiriintyneitä tai henkilöitä, jotka kieltäytyvät vallankumouksesta ja pyrkivät vain henkilökohtaiseen onneen sen sijaan, että pyrkisivät tuhoamaan imperialismin.

Kuten meillä on tapana sanoa: "Ihminen voi olla ylpeä tavasta, jolla hän elää, vain tehdessään vallankumousta." Ne, jotka haaskaavat aikansa syöden joutilaisuuden leipää vallankumousta tekemättä, eivät voi elää arvokasta elämää.

Kapitalismin tuho ja sosialismin sekä kommunismin voitto on ihmiskunnan historian kiertämätön laki.